Liikkuminen on kuntalaisten hyvinvoinnin veturi
Liikkumattomuus on vakava kansanterveydellinen ongelma, joka maksaa Suomelle vuosittain yli kolme miljardia euroa.
Vain viidesosa työikäisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Kuntatasolla tämä tarkoittaa kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen kustannuksia vuodessa. Mikäli viisi prosenttia liian vähän liikkuvista saadaan liikkumaan suositusten mukaisesti, tuo se kunnalle satojen tuhansien, jopa miljoonien säästöt.
Ja vielä lisää pysäyttäviä faktoja: Suomessa lähes 40 prosenttia kuolemista voidaan selittää käyttäytymisen riskitekijöillä, kuten ravintoon liittyvillä ongelmilla, liikkumattomuudella, tupakoinnilla ja alkoholin käytöllä.
Kunnalla on vastuu asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Musertavien lukujen pienentäminen pitäisi olla kunnan jokaisen työntekijän asia. Jos väki saadaan liikkeelle, säästöt ovat tuntuvat. Hyvinvointia ja terveyttä edistämällä pystytään lisäämään kasvua, taittamaan kestävyysvajetta ja vahvistamaan kestävää kehitystä.
Liikunnan edistäminen ei tunne hallintorajoja
Tuloksia saadaan, kun hallintoalat rikkovat rajoja ja edistävät yhdessä kuntalaisten liikkumista. Mukaan tarvitaan muun muassa sosiaali- ja terveys-, vapaa-aika-, liikunta-, sivistys- sekä ympäristötoimi.
Hyvänä esimerkkinä on liikuntatoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö, joka on lisääntynyt viime vuosina. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuva kuntalainen löytyy helpommin terveydenhuollon palvelujen parista kuin uimahallilta.
Toimialojen yhteistyön tulosta ovat myös muun muassa kuntien matalan kynnyksen lähiliikuntapaikat sekä pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden edistäminen.
Upea esimerkki hallintorajat ylittävästä toiminnasta on liikuntaneuvonnan palveluketju. Siinä ovat mukana sosiaali- ja terveydenhuolto, liikuntatoimi ja yhdistykset. Tavoitteena on innostaa kuntalainen liikunnallisen elämäntavan pariin tukemalla häntä arjen muutoksissa.
Tavoitteena hyvinvoiva kuntalainen
Kuntalaisten liikkeelle saaminen on hyvinvointiteko. Parhaimmillaan liikunnan edistäminen on kirjoitettu kunnan strategiaan, ja sen kautta se tulee osaksi jokaisen asukkaan arkea. Strategia aktivoi asukkaita liikunnalliseen elämäntapaan.
Hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus ohjaavat kunnan hyvinvointipolitiikkaa. Jotta liikunta saisi sille kuuluvan arvon hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä, pitäisi se kuvata monen kunnan hyvinvointikertomuksessa huomattavasti aikaisempaa vahvemmin. Ajatuksena pitäisi olla, että liikkumista edistetään ihmisen koko elämän ajan, liikuntapalvelut ovat helposti saavutettavissa, ja kunnissa tunnistetaan ne väestöryhmät, jotka hyötyvät liikunnasta eniten.
Tulevaisuudessa kuntien liikuntapalvelut nousevat nykyistäkin tärkeämpään rooliin, kun hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää maakunta- ja sote-uudistuksessa kuntien vastuulle.