Mies kävelee kadulla kitarakotelo kädessä.

Tärkeintä on aktiivinen arki

Visiomme

Aktiivisuus on uusi normaali.

Strategiamme

Strategiamme on laadittu vuosille 2020–2025. Strategia ohjaa päivittäistä työtämme ja johtaa meitä kohti visiotamme.

Liikkuva aikuinen -ohjelma on olemassa, jotta ne 80 prosenttia työikäisistä, jotka eivät liiku terveytensä kannalta tarpeeksi, liikkuisivat omaksi ilokseen ja hyvinvoinnikseen. Emmekä puhu nyt jumppatrikoista ja hikilenkeistä, vaan arkisesta liikkumisesta töissä, kotona ja sillä välillä.

Strategiassamme olemme valinneet kaksi päätehtävää:

  1. Lisää liikettä työelämään: Työpaikat halutaan herätellä näkemään liikunta ja riittävä fyysinen kunto keinona ylläpitää henkilöstön työkykyä. Liikunnan hyödyt fyysiselle kunnolle, ajattelulle, oppimiselle, muistille ja luovuudelle ovat kiistattomat. Liikkuva aikuinen -ohjelma tarjoaa liikunnan monipuoliseen hyödyntämiseen tietoa ja toimintamalleja.
  2. Laadukas liikuntaneuvonta yksilön tukena: Kuntia kannustetaan tarjoamaan liikuntaneuvontaa vähän liikkuville. Tavoitteena on, että suositusten mukaista liikuntaneuvontaa on saatavilla jokaisessa kunnassa. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat tavoitetaan mm. terveydenhuollossa, ja liikuntaneuvonnan palveluketjut ulottuvat kunnan liikuntapalveluihin sekä paikallisjärjestöjen toimintaan. Liikuntaneuvonta on osa kunnan hyvinvoinnin palvelutarjotinta. 

NELJÄ KEINOA AUTTAVAT MEITÄ MUUTTAMAAN STRATEGIAMME TEOIKSI

  • Vaikutamme yleiseen mielipiteeseen, jotta liikkumisen merkitys tiedostettaisiin entistä laajempana ratkaisuna yhteiskunnallisiin ongelmiin. Vaikuttamistyömme tähtää siihen, että päättäjät ja viranomaiset tiedostavat päätöstensä vaikutukset suomalaisten liikkumiseen ja sitä kautta hyvinvointiin. Vaikuttamistyö on ennen kaikkea vuoropuhelua ja ratkaisujen etsimistä yhteistyössä.
  • Emme voi tehdä tätä työtä yksin. Verkostotyömme ei ole vain voimien yhdistämistä, vaan samalla niiden keskittämistä ja jakamista. Yhteisymmärryksessä suuntaamme toimintaa tavoitteiden mukaisesti sekä omissa että ulkopuolisissa verkostoissa.
  • Toteuttamiemme selvitysten avulla saamme lisää tietoa ja enemmän ymmärrystä johtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi. Työkaluja ja toimintamalleja jakamalla pyrimme saamaan aikaan toimintatapojen ja kulttuurin muutosta.
  • Viestintämme on mielenkiintoista, rohkeaa ja kansantajuista. Muokkaamme ihmisten mielikuvia positiiviseksi liikkumista kohtaan. Luomme mielikuvaa siitä, mitä liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus arjessa tarkoittavat. Pyrimme luomaan ajankohtaisia ilmiöitä ja tartumme olemassa oleviin ilmiöihin omalla näkökulmallamme.
Strategiakuvassa on kerrottuna mm. visio, arvot ja tavoitteet.

Alaamme ohjaavat megatrendit

Globaalit megatrendit vaikuttavat meihin, teemmepä mitä tahansa. Terveyden edistämisen suuntaa ja tilaa ohjaavat yhteiskunnalliset ja yksilöön kohdistuvat megatrendit.

Yhteiskunnassamme väestö ikääntyy. Elämme entistä pidempään, mutta olemmeko vanhana terveitä ja toimintakykyisiä? Entä pysyykö pienenevä työikäinen väestö kunnossa? Ilmastonmuutoksella on kiire, ja yhä useampi tekee arkisia valintojaan kantaen huolta myös maapallon hyvinvoinnista. Tämä näkyy arkisessa liikkumisessamme. Taloudellinen epävarmuus uhkaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa, että yhä useampi voi olla vaarassa pudota matkasta. Väestön polarisaatiossa ääripäät menevät yhä kauemmas toisistaan. Tämä heijastuu myös liikunnassa. Hyväosaiset liikkuvat enemmän ja voivat hyvin, mutta vähävaraisilla liikkumattomuus lisääntyy ja terveysongelmat kasaantuvat. Köyhyydestä, työttömyydestä tai mielenterveysongelmista seuraa syrjäytymistä. Se estää ihmisiä osallistumasta normaaleihin yhteiskunnan toimintoihin, kuten myös liikkumiseen.

Elämäämme ohjaavat mukavuus ja helppous. Autolla pääsee. Hissi tulee tilattua yhden kerroksen matkalle alaspäin. Työpäivän jälkeen sohva ja Netflix huutelevat seurakseen. Elämme jatkuvassa tietotulvassa, joka haastaa jaksamistamme. Terveysliikunnan viestien on kamppailtava vastaanottajan huomiosta tietotulvan keskellä.

HISTORIA

Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma perustettiin alun perin viisivuotiseksi terveysliikunnan hankemallien kokeiluohjelmaksi vuonna 1995. Ohjelman rahoitus tuli opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Perustamisen aikaan kahden ministeriön yhteisrahoitteinen poikkihallinnollinen toimintaohjelma oli edistyksellinen. KKI-ohjelman 25 toimintavuoden aikana lähes jokaisessa Suomen kunnassa oli KKI-hanke, monissa useitakin. Hanketoiminta laajeni kuntatasolta liikunta- ja terveysjärjestöihin sekä työyhteisöihin. Sittemmin ohjelman toiminta laajentui monipuoliseen terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen työelämässä, terveydenhuollossa ja liikkumisen olosuhteissa. KKI-ohjelma päättyi vuoden 2019 lopussa.

Vuoden 2020 alussa aloitti toimintansa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Liikkuva aikuinen -ohjelma, jonka tavoite on kunnianhimoinen ja kirkas: saada työikäiset liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Uusi ohjelma puhuu erityisesti arkisen aktiivisuuden ja liikkumisen puolesta. Ohjelma tekee myös työtä sen eteen, että yhteiskuntaa rakennetaan liikkumista suosivaksi kaikille, olipa elämäntilanne mikä hyvänsä. Liikkuva aikuinen -ohjelma jatkaa toimintansa päättäneen Kunnossa kaiken ikää -ohjelman perintöä.  Vaikka toiminnan painopisteitä on muutettu ja toimintaa uudistettu, on tavoite edelleen sama – että suomalaiset pysyisivät kunnossa kaiken ikää.