Kuntien liikkumisen edistämistyö kiinnostaa maailmalla

Liikkuva aikuinen, Päätöksenteon tueksi, Yhteistyön helmiä

Välillä on hyvä päästä aidan toiselle puolelle katsomaan, onko ruoho aina siellä vihreämpää tai löytyisikö toisaalta jotain, mistä me voisimme oppia. Liikkuva aikuinen on mukana Erasmus-rahoitteisessa LoGoPAS-hankkeessa, jossa viisi maata selvitti kohdekaupunkien toimenpiteitä liikkumisen edistämiseksi. Hankkeen päämääränä on tarjota kunnille esimerkkejä liikkumisen edistämistoimista sekä työkaluja toiminnan arviointiin.

Hankkeessa mukana olevat maat ja kohdekaupungit

• Suomi: Jyväskylä
• Ranska: Nizza
• Saksa: Erlangen
• Romania: Cluj Napoca
• Japani: Fujisawa

Eri maiden edustajat kokoontuivat Nizzassa järjestettyyn tapaamisen 24.–25.3.2022. Liikkuva aikuinen -ohjelmasta mukana olivat ohjelmakoordinaattorit Tanja Onatsu ja Katariina Tuunanen. Lisäksi Jyväskylän toimenpiteitä oli mukana esittelemässä kaupungin liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal. Tapaamisessa esiteltiin kohdekaupunkien toteuttamia liikkumisen edistämisen toimenpiteitä sekä keskusteltiin tekijöistä, jotka joko tukevat tai estävät liikkumisen edistämistä. Jyväskylän esimerkissä muita kiinnosti erityisesti monipuolinen ja sitoutunut yhteistyöverkosto sekä vahva tiedolla johtamisen kulttuuri.

Liikkuminen on kaikkien yhteinen asia

Kuntalaisten liikkumista tuetaan Suomen kunnissa poikkihallinnollisesti. Esimerkiksi Jyväskylässä liikuntapalvelut järjestää liikkumisen palveluita kuntalaisille ja ylläpitävät liikkumisen olosuhteita, mutta samanaikaisesti liikuntapalvelut koordinoi kokonaisvaltaista liikkumisen edistämistä. Liikkumisen edistäminen ei ole vain liikuntatoimen tehtävä, kun aktiivisuutta halutaan lisätä erityisesti niiden kohdalla, jotka eivät ole kiinnostuneita liikunnan harrastamisesta. Tällöin mukaan tarvitaan myös sosiaali- ja terveys-, liikenne-, sivistys- sekä ympäristötoimi.

Tilanne ei ole sama muissa kohdekaupungeissa. Keskusteluissa nousi esiin, että liikuntatoimen rooli on vielä vahvasti liikuntapalveluiden toteuttamisessa ja kokonaisvaltaista koordinoivaa roolia ei ole samassa mittakaavassa tunnistettu, vaikka jonkinasteista yhteistyötä yli sektorirajojen on. Voimme siis olla ylpeitä laaja-alaisesta työstä, jota Suomen kunnissa tehdään kuntalaisten aktiivisuuden tukemiseksi.

Löytyykö tahtoa vai ei

Maiden välillä oli merkittäviä eroja viranhaltijoiden ja päättäjien suhtautumisessa liikkumisen edistämisen toimenpiteisiin. Esimerkiksi Ranskassa oli tunnistettu, että poliitikoilla olisi kiinnostusta edistää kuntalaisten liikkumista uusin keinoin, mutta viranhaltijat eivät olleet halukkaita muuttamaan totuttuja toimintatapojaan – liikuntapalvelut haluavat tuottaa harrastamisen mahdollisuuksia jo aktiiviselle väestölle. Romaniassa puolestaan poliitikoiden sitouttaminen tuntui olevan se haastavampi puoli. He kokevat, että yhteinen strategia voisi tuoda tähän ratkaisun. Jyväskylän esimerkissä ihastutti sekä poliitikoiden että viranhaltijoiden yhteinen tavoite olla Liikuntapääkaupunki. Tämä tavoite on kirjattu kaupunkistrategiaan yhtenä neljästä pääteemasta.

Kohdemaat kokivat tärkeäksi korostaa jatkossakin liikkumisen edistämisen merkitystä koko väestön terveyden edistämisen näkökulmasta. Päättäjien on tärkeä ymmärtää liikkumisen edistämisen laaja-alaisuus ja mieltää kohderyhmäksi myös ihmiset, joiden elämään liikunnan harrastaminen ei kuulu. Romaniassa on tiedostettu, että on tärkeää osallistaa kuntalaisia entistä vahvemmin päätöksentekoon. Monissa kohdemaissa suurin osa rahoituksesta kohdistetaan edelleen liikuntainfraan sekä -palveluihin. Pohdintaa herättivät myös erilaiset näkökulmat, joiden kautta liikkuminen saadaan osaksi eri hallinnonalojen toimintaa. Välillä on syytä korostaa esimerkiksi ilmastonäkökulmaa. Osallistujat kiinnostuivat Suomen ennakkovaikutusten arvioinnin toteuttamisen mallista.

Kansallinen tiedonkeruu tukee paikallistoimintaa

Liikkumisen edistämisen toimenpiteiden arviointiin kaivataan indikaattoreita kaikissa maissa. Jatkossa hanke etenee indikaattorien tarkasteluun ja päämääränä on koota lista suositeltavista indikaattoreista, joita kunnat voivat hyödyntää.

Jyväskylän esimerkissä esille nousivat liikuntatoimen itse keräämän tiedon sekä kansallisen tutkimustiedon hyödyntäminen toimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Erityistä kiinnostusta herätti Suomen kansallinen TEAviisari-verkkopalvelu, joka kuvaa kuntien terveydenedistämistoimintaa sekä tarjoaa laajan indikaattoripaketin. Osallistujia pohditutti viranhaltijoiden halu täyttää kyselyä ja vastausten rehellisyys. Häpeä huonoista tuloksista olisi vaikea sulattaa ja luultavasti tulokset vääristyisivät sen seurauksena. Jyväskylän liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal kertoi, että oman kunnan tuloksia on mielenkiintoista verrata toisiin ja löytää mahdollisia kehittämiskohteita. Hän korosti, että kunnan tehtävä on hyvinvoinnin edistäminen, jota voidaan parhaiten toteuttaa seuraamalla nykyistä tilannetta ja reagoimalla osoitettuihin muutostarpeisiin.